Busanissa pidetyt maailmanlaajuiset muovisaasteneuvottelut: Haasteet ja toiveet ovat rinnakkain
Global Plastic Pollution Governance Negotiations Held in Busan: Challenges and Hopes Coexist
From November 25 to December 2, 2024, the fifth session of the United Nations Intergovernmental Negotiating Committee on Plastic Pollution (INC-5) was held in Busan, South Korea, drawing global attention once again to the progress of plastic pollution governance. Although the meeting ultimately failed to reach a legally binding global treaty, the process is still seen as a crucial step toward the systemic governance of plastic pollution worldwide.
Global Focus on Busan: Participation of 178 Countries
The conference gathered over 1,400 official representatives from 178 member states, along with more than 2,300 representatives from intergovernmental organizations, UN agencies, NGOs, academia, and the media. The goal was to establish a legally binding international treaty covering the entire plastic lifecycle to address the increasingly severe problem of global plastic pollution.
Plastic pollution has become the third-largest global environmental crisis, following climate change and biodiversity loss. Data shows that over 400 million tons of plastic are produced worldwide each year, with nearly one-third improperly managed, ultimately flowing into oceans, rivers, and soil, posing severe threats to ecosystems and human health.
Significant Divides on Key Issues
While all nations agree on the goal of reducing plastic pollution, significant differences remain regarding specific governance measures, leading to slow progress in negotiations.
Limits on Plastic Production
The high-ambition coalition, including the European Union, the African Union, Canada, Japan, and more than 100 other countries, advocates limiting plastic production at its source and setting global reduction targets. They argue that only by controlling plastic production can pollution be fundamentally curbed.
On the other hand, low-ambition countries such as Saudi Arabia, Russia, Iran, and India oppose production limits, believing that efforts should focus instead on improving waste management and recycling systems to avoid economic disruptions and negative impacts on the petrochemical industry.
Regulation of Hazardous Chemicals and Microplastics
There are significant disagreements between developing and developed countries over the regulation of hazardous chemicals in plastic products and microplastic pollution. Some developing countries worry that overly stringent environmental standards will increase production costs and negatively affect the recycled plastics industry.Funding and Technological Support Mechanisms
Another key point of contention is financial support. Developing nations are demanding financial and technical assistance from developed countries to address plastic pollution, arguing that historical emissions responsibilities should be considered to ensure fair and equitable global governance.
Konferenssin tulos: Sopimusta ei ole saavutettu, mutta yhteistyösäätiö vahvistui
Viikon intensiivisten neuvottelujen jälkeen INC-5 ei päässyt yksimielisyyteen lopullisesta tekstistä, mutta johtikolmas luonnos puheenjohtajan tekstistä. Osallistujat sopivat pitävänsä seuraavan neuvottelukierroksen vuonna 2025 jatkaakseen keskustelua ratkaisemattomista asioista.
Kokouksen päätteeksiInger Andersen, Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) pääjohtajatotesi:
" Maailmanlaajuinen sitoutuminen muovisaasteen torjuntaan on selkeä ja kiistaton. Vaikka lopullista sopimusta ei tässä kokouksessa saavutettu, kaikkien maiden edustajat osoittivat vahvaa halukkuutta tehdä yhteistyötä ja ratkaista haasteita. Tämä on merkittävä askel kohti globaalia hallintoa."
Vastaukset ympäristöjärjestöiltä ja teollisuudelta
Ympäristöjärjestöt ilmaisivat pettymyksensä sopimukseen pääsemisen epäonnistumisesta. Greenpeace korosti, että maailmanlaajuinen muovisaastekriisi on kiireellinen ja vaati hallituksilta vahvempaa politiikkaa ja selkeitä tuotannon vähentämissitoumuksia.
Samaan aikaan useat monikansalliset yhtiöt ilmaisivat tukensa sopimusprosessille.IKEA, Unilever, Walmart,ja muut suuret maailmanlaajuiset kuluttajabrändit vaativat tulevaa sopimustavelvoittaa, että vähintään 30 prosenttia muovipakkauksista on valmistettu kierrätetyistä materiaaleistaja perustaa yhtenäinen kierrätysjärjestelmä kiertotalouden edistämiseksi.
Busanin kokouksen merkitys kierrätysmuoviteollisuudelle
Haastavista neuvotteluista huolimatta Busanin kokous antoi positiivisen signaalin.maailmanlaajuinen huomio muovisaasteiden hallintaan kasvaa jatkuvasti, mikä luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia kierrätysmuoviteollisuudelle.
Globaalin politiikan tiukentuessakierrätettävien ja kierrätettyjen muovien käytöstä on tulossa pysäyttämätön trendi. Kun sopimus on saatu päätökseen, sen odotetaan käynnistyvänkierrätysmuovien lisääntynyt kysyntä maailmanlaajuisesti, edistää kierrätysteknologioiden kehitystä ja edistää vihreiden toimitusketjujen kehitystä.
Alan asiantuntijat ehdottavat, että ennakoiden tulevia poliittisia paineita ja markkinamuutoksia,kierrätysmuovien yritysten maailmanlaajuisesti tulisi valmistautua ennakoivasti parantamalla tuotteiden laatua ja tehostamalla sertifiointijärjestelmiä, kutenGRS (Global Recycled Standard) -sertifikaatti ja TC (Transaction Certificate) -todistus.
